KOLEHMAISTEN DNA-PROJEKTI

Sukuseura on merkittävä edelläkävijä geneettisessä sukututkimuksessa. Kaikkiaan isälinjaisia DNA-testejä on suvun jäsenistä jo noin 80. Kolehmaisten ja Markkasten sukuseuran DNA-projekti käynnistyi jo ennen sukuseuran perustamista ja loi pohjan sukuseuralle. Ari Kolehmainen perusti Kolehmaisten Facebook-ryhmän joulukuussa 2014. Hänellä oli 15 vuoden tutkimusten myötä kertynyt laaja tietokanta Kolehmaisten eri sukuhaaroista (myös nimeään muuttaneista, kuten Kanaset, Kovalaiset, Könöset, Markkaset jne.), joten eri sukuhaarojen testattavien etsimistä ei tarvinnut tehdä ”umpimähkään”. Ari Kolehmainen on toiminut projektin koordinaattorina ja tulosten analysoijana. Projektissa on ollut apukätenä mukana Jere Markkanen, jolta on tullut arvokasta lisänäkökulmaa DNA-projektiin.

Facebook-ryhmään kutsuttiin suuri määrä väkeä ja tavoitteena oli käynnistää laaja DNA-testausprojekti sukuhaarojen yhteyksien varmistamiseksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteena oli myös sukuseuran perustaminen ja sen myötä myöhemmin sukukirjan julkaisu.

Kolehmaisten DNA-projekti eteni vauhdilla kevään ja kesän 2015 aikana. Sukuseuran perustamiskokoukseen mennessä valmiina oli reilut puolisenkymmentä tulosta. Lisää valmistui vuoden 2015 aikana ja sukukirjan julkaisuvuonna 2017 suurin osa sukuhaaroista oli jo testattu. Testit olivat tässä vaiheessa kuitenkin ns. perustestejä eli markkeripohjaisia STR-testejä. Näiden tarkoituksena oli vahvistaa tai kumota sukuhaarojen yhteys.

Testituloksia käytiin päivittämään tarkemmalle SNP-pohjaiselle tasolle (BigY). Näiden tulosten avulla saatiin selville Kolehmaisten kantasukuhaarojen välisiä suhteita sekä tarkempaa tietoa suvun synty- ja asutushistoriasta ennen asiakirjojen alkua. Uusia tuloksia esitellään vuonna 2022 ilmestyvässä uudessa sukukirjassa.

Ida Markkanen (o.s. Rissanen), puolison sisar Anna-Liisa Markkanen ja tytär Raija Markkanen

Kolehmaisten DNA-projekti on ilmeisesti laajin suomalaisen suvun keskuudessa toteutettu tutkimus ja tuloksiltaankin ehkä merkittävin.

Projekti on perustunut alusta lähtien vapaaehtoisuuteen ja testit ovat olleet omarahoitteisia. Kaikki testeihin osallistuneet ovat olleet mukana pioneereina kehittämässä sukututkimusta eteenpäin.

Kaikista suvun pääsukuhaaroista otettiin aluksi ns. perustestit eli markkeripohjaiset STR-testit (lue lisää kohdasta Geneettinen sukututkimus). Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Kolehmaisten sukuhaarat polveutuvat isälinjaisesti muinoin eläneestä yhteisestä kantaisästä. Projektin tuloksena voidaan todeta, että asiakirjojen alussa 1540-luvulla esiintyvät kaikki Kolehmaiset ovat samaa sukua, mutta myöhemmin sukunimeä on erinäisistä syistä päätynyt myös biologisesti muiden sukujen jäsenille. Läntisen sukunimikäytännön alueella, Kolehmaisten osalta lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, on Kolehmaisten perustamia taloja päätynyt muiden sukujen jäsenille. Kun talonnimi toimi ikään kuin sukunimenä, muodostui näiden Kolehmainen-nimisten talojen omistajasukujen jälkeläisistä uusia Kolehmainen-nimisiä sukuja 1920-luvun alun sukunimilain myötä. Isälinja on toisaalta voinut joskus myös katketa sukupolvien saatossa, kun biologinen isä on ollutkin muu kuin lapsen äidin aviomies. Perheisiin on voitu ottaa myös kasvattilapsia. Sukunimi on voinut tulla myös äidin puolelta, joko aviottoman lapsen tai vävytapauksen myötä, jolloin biologinen sukulaisuus ei ole katkennut, mutta suoran isälinjan testituloksessa kysymys on katkoksesta.

BigY 700-tulosten myötä on rakennettu Kolehmaisten kantasukupuu. Tulokset vahvistivat myös Kolehmaisten aseman yhtenä Savon vanhana kantasukuna. Sukunimi on DNA-tulosten ja suvun myöhemmän levinneisyyden perusteella peräisin oletettavasti 1300-luvulta. Kolehmaisten suvun sisältä on ennen asiakirjojen aikaa jo syntynyt nimenvaihdosten kautta uusia sukuja, ainakin Leppävirran Saamaisten Ahoset ja Mykkäset. Saamaisten Ahosista polveutuvat myöhemmät Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan Ahoset.

Asiakirjojen aikana Kolehmaisista on nimenvaihdosten kautta syntynyt Suonenjoella Markkasten suku, Leppävirralla Könösten suku, Paltamossa Kovalaisten suku, Pihtiputaalla Kanasten suku ja Juvalla Teivaisten suku. Nämä nimenvaihdokset ovat todistettavissa Y-DNA:n lisäksi myös asiakirjoista. DNA-testit osoittivat näiden lisäksi Sotkamon Kanastenkin polveutuvan Kolehmaisista ja ollen isälinjaisesti lähintä sukua Pihtiputaan Kanasille.

DNA-projekti osoitti myös sen, että Kolehmainen on yksinomaan savolaissuku, jolla ei ole karjalaisjuuria. Sukunimi on savolaissyntyinen, jonka juuret ovat Savossa jo rautakaudelta lähtien, kauan ennen sukunimien syntyä.

Jos olet kiinnostunut geneettisestä sukututkimuksesta, ota yhteyttä sukuseuran DNA-vastaavaan Ari Kolehmaiseen: kolehmainen.ari@gmail.com. Saat tietoa ja opastusta oman sukuhaarasi testaustilanteesta.

Sukuseuran DNA-testit tilataan Family Tree DNA:lta. Testit ovat isälinjaisia Y-kromosomin testejä. Liikkeelle voi lähteä markkeritestillä (Y-DNA37 tai Y-DNA111).

Linkki Suomi DNA: projektin sivuille: https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background

Linkki tilauslomakkeeseen: https://www.familytreedna.com/group-join.aspx?&group=Finland&vGroup=Finland

Maanmittaushallitus – maakirjakartat – Pien-Savo – 1643-1646 – Kansallisarkisto.

Kolehmaisten isälinja

Kolehmaisten alkuperäinen isälinja kuuluu itäisen N-haploryhmän suureen keskisavolaiseen alahaaraan N-Y4374, jonka kantaisä on elänyt rautakaudella noin 1000-1100-luvulla. Jälkeläislevinnän perusteella kantaisän asuinalueena olisi ollut Joroisten seutu, sillä asiakirjojen alkaessa kaikki jälkeläislinjat keskittyvät kyseisen alueen tuntumaan ja hyvien vesireittien varteen Joroisista katsoen.

Pieksämäen sukuhaaran Kolehmaisia. Ylärivi: Kalle Kolehmainen s. 1894 ja serkkunsa Taavetti Kolehmainen s. 1871. Alarivi: Taavetin veljenpoika Emil Kolehmainen s. 1905 ja Kallen ja Taavetin serkku Otto Kolehmainen s.1890.

Kolehmaisen nimi on syntynyt mahdollisesti 1300-luvulla ja kaikkia alkuperäistä Kolehmaisten isälinjaa yhdistävä haplopuun oksa on N-BY28937. Kolehmaisten ryhmässä on tällä hetkellä kolme alaoksaa: Joroisten, Leppävirran ja Rantasalmen haarat. Kaikilla jo ennen asiakirjojen alkua eronneilla sukuhaaroilla ei ole omaa alaoksaa. Mutaatioita tapahtuu satunnaisesti, joten ne eivät osu tasaisesti eri sukuhaaroihin. On kuitenkin pääteltävissä, että Kolehmaisten kantalinjat ovat haarautuneet varsin nopeasti toisistaan nimensynnyn jälkeen muutaman sukupolven kuluessa.

Merkittävin isälinjan poikkeama Kolehmaisten suvussa on Pieksämäen Kolehmaisten sukuhaaran kohdalla. Testitulosten perusteella Pieksämäen Suontientaipaleen Hietakylän Matti Kolehmaisen (s. noin 1610) poikien jälkeläislinjat ovat samaa isälinjaa, mutta aiemmissa sukupolvissa yhteys Kolehmaisiin katkeaa. Asiakirjoista katkosta ei ole löydettävissä, mutta biologinen katkos on tosiasia.

Isälinjaisesti Pieksämäen sukuhaara sijoittuu n. 2200 vuoden päähän Kolehmaisten alkuperäisestä isälinjasta. Tämäkin isälinja on vanhaa savolaislinjaa, mutta toistaiseksi BigY-testeissä ei ole saatu varmistusta ja löydetty riittävän läheistä sukua Pieksämäen sukuhaaralle, joka todistaisi Pieksämäen Kolehmaisten polveutuvan kyseisestä suvusta.

Kaksi savolaista naista – Magnus von Wright 1857 – Museovirasto.

Laukaan Kolehmaiset
Sukuhaaran kantaisä Matti Juhonpoika Kolehmainen, s. noin 1708, torppari Laukaan Lievestuoreelta. Sukuhaarasta ei ole vielä lainkaan DNA-näytettä. Haara on hyvin pieni.

Leppävirran Kotalahden/Sydänmaan Markkaset
Sukuhaaran kantaisä Juho Markkanen (1673-1743). Tästä sukuhaarasta tarvitaan DNA-testituloksia. Sukuhaaran jälkeläisiä on erityisesti Leppävirran ja Suonenjoen alueella.

Leppävirran Riihirannan Markkaset
Sukuhaaran kantaisä Pekka Laurinpoika Markkanen (s. noin 1653). DNA-näyte puuttuu tästä sukuhaarasta.

Kiteen Kolehmaiset
Sukuhaara polveutuu asiakirjojen perusteella Karttulan Punnonmäen sukuhaarasta. Tämän voisi varmistaa DNA-testillä.

Oittilan Markkaset
Sukuhaaran tarkan paikan varmistaminen Markkasten sukukartalle 1600-luvulta olisi hyvä varmistaa DNA-testillä.

Kiihtelysvaaran Oskolan Kanaset
Sukuhaaran alkuperä on vielä arvoitus eli isälinjaista DNA-testiä tarvittaisiin, jotta selviäisi kuuluuko sukuhaara ns. Kolehmais-Kanasiin.

Heinäveden Kanaset
Sukuhaara polveutuu luultavammin Pihtiputaan Kanasista. Isovihan aikana asiakirjoissa on kuitenkin aukko, joten DNA:ta tarvitaan varmistukseksi.

Riistaveden Kanaset
Sukuhaara polveutuu erittäin todennäköisesti Pihtiputaalta Pielaveden Koivujärvelle muuttaneista Kanasista. DNA-testillä tähän saisi viimeisen varmistuksen.

Joroisten Syvänsin Kolehmaiset
Sukuhaara polveutuu asiakirjojen perusteella Leppävirran Osmajärven Kolehmaisista. BigY-tuloksella voisi varmistaa teorian.

Leppävirran Könöset
Ainoa Könösten BigY-tulos on toistaiseksi Kemijärven sukuhaarasta. Leppävirran haarasta jonkin markkerituloksen päivittäminen auttaisi Könösten keskinäisten yhteyksien varmistamisessa.

Kurkijoen Könöset
Kurkijoen Könöset ovat markkeritestin perusteella Leppävirralta lähtöisin olevia Kolehmais-Könösiä. Asiakirjojen puutteellisuuden vuoksi sukuhaaran BigY-päivitys voisi auttaa sijoittamisessa varmemmin Könösten sukukartalle.

Suistamon Könöset
Suistamon Könöset, kuten Kurkijoenkin, ovat markkeritestin perusteella Leppävirralta lähtöisin olevia Kolehmais-Könösiä. Asiakirjat ovat erittäin puutteellisia ja BigY-päivitys voisi auttaa sijoittamisessa tarkemmin Könösten sukukartalle.

Kiihtelysvaaran Könöset
Kiihtelysvaaran Könöset ovat ilmeisesti suoraan Leppävirralta muuttaneita. BigY-päivitys varmistaisi teoriaa.

  Herranen – Herrala, Suonenjoki

  Hotakainen – Hällinmäki, Virtasalmi

  Ihalainen – Tikkalanmäki, Virtasalmi

  Kallinen – Tikkalanmäki, Virtasalmi

  Kekäläinen – Maavesi, Pieksämäki

  Kontinen/Kontiainen – Kirkonkylä, Suonenjoki, Kk, Pieksämäki

  Kuivalainen – Rummukkamäki ja Surnumäki, Pieksämäki

  Liikanen – Valkeamäki, Virtasalmi

  Lipponen – Häyrilä, Joroinen

  Matilainen – Tikkalanmäki, Virtasalmi

  Montonen – Kirkonkylä, Pieksämäki

  Mustonen – Kirkonkylä ja Lieteenmäki, Suonenjoki (näitä Mustosia ei testattu)

  Mäkäräinen – Toikkalanmäki, Pieksämäki

  Nikulainen – Hällinmäki, Virtasalmi, Kirkonkylä, Pieksämäki

  Nojonen – Pitkäsmäki, Pieksämäki

  Nousiainen – Valkeamäki, Virtasalmi

  Oittinen – Oittila, Pieksämäki

  Putkonen – Vehmaskylä, Pieksämäki

  Rautaparta – Maavesi, Pieksämäki

  Suihkonen – Maavesi, Pieksämäki

  Vepsäläinen – Toholahti, Suonenjoki

Pekka Halonen – Väinämöisen soitto.