KOLEHMAISTEN SUKUHISTORIA
Kolehmainen kuuluu Savon vanhojen keskiaikaisiin talonpoikaisiin kantasukuihin. Suku on savolaissyntyinen, eikä sitä tavata vanhastaan Karjalasta tai mistään muualta Savon ulkopuolelta. Kolehmaisista tehdyn poikkeuksellisen laajan isälinjaisen DNA-projektin tulosten perusteella sukunimen voidaan arvioida syntyneen 1300-luvulla. Asiakirjojen alkaessa vuonna 1541 Kolehmaisten suku oli levinnyt jo laajalle alueelle, sillä Kolehmaisia esiintyi Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Pieksämäen, Leppävirran, Suonenjoen ja Karttulan myöhempien pitäjien alueella. Suku on siis ehtinyt versoa ja levitä laajalle keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa.
Kolehmaisten vanhimpana kantaseutuna voitaneen pitää Joroisten aluetta, jossa oli vahvin keskittymä Kolehmaisten taloja asiakirjojen alkaessa ja Joroinen sijaitsi keskiössä muualle levinneen asutuksen kannalta. Ainoastaan sukuhaara Juvan Teivaan kylässä muodostaa poikkeuksen sijaiten selvästi etelämpänä muita Kolehmaisten asuinseutuja.
Kolehmaisten asemaa merkittävänä kantasukuna vahvistaa se, että suvun sisältä on nimenvaihdosten kautta haarautunut muutamia sukuja (ainakin Leppävirran Saamaisten Ahoset ja Rantasalmen Parkumäen Mykkäset) jo ennen asiakirjojen alkua. Näin varhaisia asioita voidaan todistaa vain isälinjaisten DNA-testien avulla.
Markkanen-Kananen-Kovalainen-Könönen
Sukuseura ei ole tarkoitettu vain Kolehmaisen nimisille, vaan myös Kolehmaisten jälkeläisille. Nimenvaihdokset olivat huomattavasti luultua yleisimpiä keskiajalla ja vielä 1500-1600-luvuillakin. Lisänimien kautta kantasuvuista syntyi uusia sukuhaaroja uusille nimille.
Kolehmaisten suvun sisältä syntyivät näin alla olevat suvut.
Markkaset ovat lähes kokonaisuudessaan Kolehmaisten jälkeläisiä. Muutama perhe läntisessä ja eteläisessä Suomessa otti 1800-luvun lopulla käyttöön nimen Markkanen olematta sukua Suonenjoen Markkalan kylälle juurensa juontavalle suvulle. Nimenmuutos Kolehmaisesta Markkaseksi tapahtui 1580-luvun lopulta 1630-luvulle vaiheittain: Kolehmainen-Utanmark-Uttermark-Markkanen.
Kovalaiset ovat isälinjaisesti Karttulan Punnonmäen Kolehmaisten alasukuhaara. Suvun kantaisä Pekka Kolehmainen tuli vävyksi Kovasille Paltamon Kivesjärven Kovalanniemeen. Hänen pojanpojanpojat alkoivat esiintyä veroluetteloissa Kolehmaisen nimen sijasta Kovalaisena. Uusi nimi syntyi asuinpaikasta: Kovalan asukkaista tuli Kovalaisia.
Könönen syntyi Kolehmaisten lisänimenä 1550-luvun lopulta alkaen Leppävirran Sarkamäellä. Kolehmaisista polveutuvia Könösten haaroja ovat Savon Könösten ohella Kemijärven Könöset, Kiihtelysvaaran Könöset, Kurkijoen Könöset ja Suistamon Könöset. Pälkjärven Könöset ja Jaakkiman Könöset eivät lukeudu Kolehmaisten jälkeläishaaroihin.
Juvan Kolehmaiset Koikkalan neljänneksestä, tarkemmin myöhemmältä Teivaan kylältä, muuttuivat 1600-luvun alkupuoliskolla Teivaisen nimelle. 1730-luvun alussa sukua muutti Karjalaan, Heinjoelle, ja sukunimi muuttui muotoon Teivonen. Kaikki Suomen Teivoset ovat samaa kyseistä sukua, mutta Teivaisen nimeä on otettu käyttöön muuallakin.
Kolehmaiset tulivat aluksi Muhokselle, josta siirtyivät 1620-luvun alussa Utajärven Niskankylään ottaen haltuunsa kaksi autiotaloa. Toinen sukuhaaroista levittäytyi Niskan ja Ahmaksen kyliin. Heidän jälkeläisiään on esimerkiksi Pyykön, Kylmäsen ja Palo-ojan nimillä. Toinen sukuhaara omaksui kantaisän ammattinimekkeestä (seppä) nimen Seppänen, josta syntyi Ahmaksen Seppäsen talo. Jälkeläisiä on Seppäsen nimen ohella mm. nimillä Juvani ja Kortekangas.
Molemmat sukuhaarat ovat lähtöisin Joroisten Kolman Kolehmaisista. Pihtiputaan Säkkärämäellä (nykyinen Kanalanmäki) Kolehmaiset omaksuivat Kanasen nimen 1600-luvun jälkipuoliskolla. Nimenvaihdos on todettavissa myös asiakirjoista. Sotkamon Kanaset tulivat 1700-luvulla Jormaskylään Paltamon Mainuan Lehtovaarasta (nykyisin Kajaania), jossa suku tavataan veroluetteloissa 1620-luvun puolivälistä alkaen. Nimenvaihdos on tapahtunut ilmeisesti Kainuun asiakirjakatkoksen aikana. Isälinjainen DNA osoittaa sukuhaaran olevan lähintä sukua juuri Pihtiputaan Kanasille ja kuuluvan Kolehmaisten suvun sisäisiin alahaaroihin. Kanasen nimen aihiona lienee Kolehmaisten jo 1560-luvulla Joroisissa omistama maakappale Kanamäki. Pihtiputaan Kanasia levittäytyi 1700-luvulla runsaasti Pohjois-Pohjanmaalle, jossa Kanasten jälkeläisiä esiintyy lukuisilla nimillä.
