KOLEHMAISTEN SUKUHAARAT
Kolehmaisten vanhimmat asuinsijat ensimmäisen maakirjan aikaan (v. 1541) olivat seuraavat:
- Joroisten Kolma: jälkeläislinjoja Pihtiputaan ja Sotkamon Kanaset
- Joroisten Kerisalo: ei tunnettuja jälkeläisiä
- Rantasalmen Osikonmäki: jälkeläislinjoja Rantasalmen,
- Sulkavan, Joroisten Savuniemen, Liperin, Tohmajärven ja Polvijärven Kolehmaiset
- Juvan Teivaa: jälkeläislinjoja Teivaiset ja Teivoset
- Varkauden Könönpelto: ei tunnettuja jälkeläisiä
- Leppävirran Sarkamäki: jälkeläislinjoja Savon, Kemijärven, Kurkijoen, Kiihtelysvaaran ja Suistamon Könöset
- Pieksämäen Suontientaipale: ei suoria mieslinjaisia jälkeläisiä, mutta Pieksämäen Kolehmaiset sosiaalisia jälkeläisiä
- Suonenjoen Markkala: jälkeläislinjana Markkasten suku
- Karttulan Punnonmäki: Karttulan Kolehmaiset alasukuhaaroineen, myös mm. Kovalaisten suku
- Pielaveden Vaaraslahti: ei tunnettuja jälkeläisiä
- Leppävirran Osmajärvi (huom. vuodesta 1557): Leppävirran Kolehmaiset
Eero Järnefelt – Pyykkiranta.
- Kantaisä Pekka ”ukko” Kolehmainen, s. noin 1490
- Karttulan Punnonmäen Kolehmaisista polveutuvat isälinjaisesti Karttulan Kolehmaisten lisäksi Pielaveden, Kiteen, Sotkamon ja Pielisjärven Kolehmaiset, Kainuun Kovalaiset sekä Utajärven Kolehmaiset alahaaroineen
- Kivesjärven Kovalan talon perusti Savosta uudisasukkaina tullut Kovasten suku 1550-luvulla. Mieslinjassa suku sammui, sillä Anna Mikontytär Kovanen oli ainoa rintaperillinen ja hänen miehensä ja talon kotivävy oli Pekka Kolehmainen. Pekka Kolehmaisen kuoltua Anna meni naimisiin Yrjänä Kurikan kanssa. Annalla ja Pekka Kolehmaisella oli kolme aikuiseksi elänyttä lasta, joista Juho Pekanpoika Kolehmaisen pojat Pekka ja Sihveri Kolehmainen jatkoivat talon isännyyttä 1650-luvulla isäpuolensa Kurikan jälkeen. Näistä kahdesta veljeksestä polveutuu Kovalaisten suku. Seuraavasta sukupolvesta alettiin käyttää Kovalaisen nimeä. Oli yleinen tapa kutsua talon asukkaita talon nimellä ja alkuperäinen sukunimi näin syrjäytyi. Kovalaiset ovat myös sukua alkuperäiselle Kovasen suvulle Anna Mikontytär Kovasen kautta
- Kantaisä Paavo Matinpoika Kolehmainen s. noin 1530
- Kantaisä tuli vävyksi Matti Möttöselle ja Paavon ja hänen poikien sukunimenä esiintyy välillä myös Möttö. Paavo Matinpojan sukuhaara on lähintä sukua Leppävirran Sarkamäen Kolehmaisille, siis myöhemmille Könösille ja Leppävirran Saamaisten Ahosille
- Sukuhaarasta polveutuu myös Joroisten Syvänsin sukuhaara
- Kantaisä Olli Kolehmainen s. noin 1500
- Sukuhaarasta polveutuu Rantasalmen Kolehmaisten ohella myös Sulkavan Ruokoniemen, Joroisten Savuniemen, Liperin, Polvijärven ja Tohmajärven Kolehmaiset
- Kantaisä Iivana Kolehmainen s. noin 1715
- Suvun alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Suku kuuluu isälinjaisesti Kolehmaisten sukuhaaroihin, mutta on kaukaista sukua muille sukuhaaroille
- Kantaisä Sipi Antinpoika Kolehmainen s. noin 1672
- Suvun alkuperä on vielä hämärän peitossa. Sukuhaara polveutuu isälinjaisesti Kolehmaisista, mutta mikään muu tunnettu sukuhaara ei ole sille erityisen läheistä sukua, vaan Suistamon Kolehmaisten tavoin sukuhaara sijoittuu Kolehmaisten sukupuun kantajuureen. Ilmeisesti sukuhaara on ollut kauan tilattomana ja ensimmäiset asiakirjamerkinnät löytyvät 1600-luvulta, kun suku on Sulkavan pappilan torppareina
- Kantaisä Pekka Matinpoika Kolehmainen s. noin 1515
Markkasten suvun alkukoti on Suonenjoen Markkalan kylällä. Suvun kantaisä Pekka Matinpoika Kolehmainen hallitsi veljensä Eskon kanssa vuoden 1561 verollepanomaakirjassa arviokuntaa numero 676. Arviokunnan maat käsittivät myöhemmät Suonenjoen Markkalan ja Herralan kylät
Pekka Matinpoika Kolehmaisen pojanpojista polveutuu koko Markkasten suku. Sukunimi muuttui muutaman sukupolven kuluessa Kolehmaisesta Uttermarkin kautta Markkaseksi. Ensimmäiseksi nimeä käytetään muodossa Utanmark eli ”ilman maata”. Tätä on käytetty nuoremmasta sukupolvesta ja tällä on ehkä haluttu erottaa kahta Pekka Pekanpoika Kolehmaista (isää ja poikaa) toisistaan ja nuorempi ei siis omista maata. Tätä kautta nimi muuttuu Uttermarkiksi ja myöhemmin 1600-luvun alkupuolen aikana Markkaseksi.
- 1500-luvun puolivälin tienoilla Tahvo Kolehmaisen seitsemän poikaa omistivat kaksi arviokuntaa nykyisen Varkauden kaupungin lähettyvillä. Toinen kuului Joroisten Katisenlahden kylään ja talon paikka sijaitsi Könönpellossa. Kyseistä taloa isännöivät Tahvo ja Paavo Kolehmainen.
- Toinen taloista sijaitsi Sarkamäen kylässä ja tätä isännöivät Pekka, Heikki, Olli, Arvi ja Tuomas Kolehmainen. Könönen tuli rinnakkaisnimeksi kahdelle pojista (Paavo ja Tuomas) ja syrjäytti aikanaan alkuperäisen nimen. Muidenkin veljesten jälkipolvien sukunimeksi vakiintui Könönen, mutta useita sukupolvia he kulkivat asiakirjalähteissä useimmiten Kolehmaisina ja välillä Könösinä.
- Kantaisä Tahvo Kolehmainen s. noin 1480 tietämillä,
- Jälkeläislinjoihin kuuluvat Leppävirran Niinimäen Könöset, Leppävirran Kuronlahden Könöset, Kurkijoen ja Hiitolan Könöset, Kiihtelysvaaran Könöset, Suistamon Könöset ja Kemijärven Könöset.
- Pihtiputaan Kanaset, kantaisä Matti Paavonpoika Kolehmainen, s. noin 1530
- Kainuun Kanaset, kantaisä Lauri Kananen, s. noin 1611
- Pihtiputaan Kanasten sukujuuret ovat juonnettavissa Joroisten Kolman kylään asiakirjojenkin perusteella ja nimenvaihdos Kolehmaisesta Kanaseksi on todettavissa veroluettelojen perusteella. Isälinjainen DNA osoittaa Kainuun Kanasten olevan lähintä sukua juuri Pihtiputaan Kanasille. Kainuun Kanasten alkujuuri on ilmeisimmin siten Joroisten Kolman toisessa Kolehmaisten kantatalossa, jolle kuului verollepanomaakirjassa myös maakappale Kanamäki. Tässä lienee nimiaihio uudelle sukunimelle. Kysymys kuuluu: saiko maakappale nimensä mahdollisesti Kolehmaisten lisänimestä vai antoiko maakappale lisänimen Kolehmaisille?
- Teivaisten ja Teivosten sukujen alkukoti on Juvan Teivaan kylällä. Kylä luettiin 1500-luvulla Juvan Koikkalan neljänneksen Maivalan kymmenekseen. Teivasten suvun kantaisä on vuonna 1541 Teivaan kylän kantataloa hallinnut Pekka Kolehmainen. Vuoden 1561 verollepanomaakirjassa arviokunta on numerolla 827. Kolehmaisten sukunimi muuttui 1600-luvulla Teivaiseksi. Erkki Erkinpoika Teivainen muutti vuonna 1733 Muolaan Tuokkolan kylään ja hänen nimensä muuttui Teivoseksi. Hänestä polveutuu Teivosen suku.
Savupirtti 1800-luvun loppu Juhani Sjöström Kansatieteen kuvakokoelma Museovirasto.
Eri isälinjaa olevat sukuhaarat
– Kantaisä Matti Kolehmainen s. noin 1610
– Sukuhaara polveutuu asiakirjojen perusteella Pieksämäen Suontientaipaleen Hietakylää vanhimmassa maakirjassa vuonna 1541 isännöineestä Lauri Matinpoika Kolehmaisesta, jonka pitäisi olla Markkasten kantaisä Pekka Matinpojan veli. Isälinjaisten DNA-testien perusteella noin 1610 syntyneen Matti Kolehmaisen jälkeläiset eivät kuitenkaan ole isälinjaista sukua muille Kolehmaisten sukuhaaroille. Suvun isälinjainen alkuperä on DNA-tulosten perusteella Pieksämäen seudun suvussa.
- Kesälahden Kolehmaiset: Paavo Kolehmainen s. noin 1688
- Sukuhaara lienee lähtöisin Kerimäeltä. Y-DNA:n perusteella se ei kuulu isälinjaisiin Kolehmaisten sukuhaaroihin. Isälinjan katkos tai äidin puolelta nimen periytyminen voi olla tapahtunut jo 1600-luvun alkupuolellakin, mutta myös myöhempi katkos on mahdollinen.
- Kantaisä Matti, s. noin 1613
- Sukuhaara sai nimensä Viitasaaren Huopanan kylän Kolehmaisen talosta. Vaikka vain yksi sukuhaaroista asui Kolehmaisen taloa isovihan jälkeen, ottivat monet muutkin kaukaisemmat sukulaiset käyttöön Kolehmaisen nimen. Viitasaaren Kolehmaisilla oli rinnakkaisnimenä 1700-luvulla Kankkonen. Myöhemmät sukuhaarat esiintyvät myös Hämäläisen ja Piggin nimellä.