Kolehmaisten ja Markkasten sukuhistoriallisesta yhteydestä seuran ehdotettua nimenvaihdosta ajatellen
Aloitin Kolehmaisten suvun tutkimisen konkreettisista arkistolähteistä kesäkuussa 1999. Kesään 2001 mennessä olin käytännössä ”kolunnut” kaikki Kolehmaisen nimeä kantavat sukuhaarat, mutta palo ei ollut suinkaan sammunut, vaan nälkä kasvoi syödessä. Olin tutkinut jo keväästä 2000 lähtien henki- ja maakirjoja totutellen vanhoihin käsialoihin. Vuoden 2001 aikana aloin systemaattisemmin kerätä aineistoa Kolehmaisten kaikkien sukuhaarojen vaiheista alkuvaiheista ennen kirkonkirjojen alkua, siis 1500-1600-luvuilta.
Kirkkohistorian professori ja historiantutkija Kauko Pirinen käsitteli Markkasten suvun alkuperää vuonna 1982 julkaistussa Savon historian osassa II:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534 – 1617. Hän päätyi tutkimiensa asiakirjojen perusteella siihen, että Markkaset ovat vähintäänkin äidinpuoleltaan Suonenjoen Kolehmaisia. Toisaalta hän jätti mahdollisuuden sille, että Markkaset ovat sukua Savon historiassa vastaan tulleille Uttermarkeille. Kiinnostukseni Markkasten alkujuurin heräsi luettuani ensimmäisen syksyn historian opiskelijana Pirisen tekstin. Suonenjoen Kolehmaisia tutkiessa vastaan tuli sama tapaus: Kolehmaiset näyttäisivät muuttuneen nimeltään Uttermarkin kautta Markkasiksi. Tapaus oli kiehtova ja Markkasten tutkimus vei mukanaan.
Pirinen käsittelee Markkasten suvun alkua Savon vierasperäisten nimien joukossa. Nimi Uttermark oli tullut esille Savossa jo vuonna 1538 kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa läänitti Tuomas Uttermarkille Rantasalmen vanhan kuninkaankartanon. Hannu Uttermark oli taas määrätty vuonna 1596 Pien-Savon voudiksi, vaikka ei virkaan astunutkaan. Näin siis Pirisellä oli hyvät syyt olettaa, että Suonenjoen Markkasilla olisi myös sukuyhteys näihin säätyläisiin. Pirinen kuitenkin kirjoitti Suonenjoen Markkasista: ”Nimi näyttää hienostuneen Utanmarkista Utter-markiksi. Uttermarkit olivat ainakin äidinpuolelta sukua Suonenjoen Kolehmaisille. Uttermarkit voivat suorastaan olla Kolehmaisia, mutta jokin syy vierasperäisen nimen ottamiseen varmaan oli.”
Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen sukunimikirjassa taas Markkasen nimen alkuperästä kirjoitetaan: ”Markkanen voi palautua karjalaiseen, venäläisperäiseen nimeen (”Markka”, venäjän ”Mark”, ”Marka”). Muutkin alkuperät ovat mahdollisia, ja sama nimi on saattanut muodostua eri pohjalta eri tahoilla.” Kielitieteen perusteella sukunimien alkuperäteoriat ovat usein sukututkimuksen tai DNA-tutkimuksen avulla kuitenkin osoitettu vääriksi. Näin tuli käymään myös Markkasten kohdalla.
Kävin ensiksi läpi Suonenjoen Kolehmaiset Suomen asutuksen yleisluettelosta (SAY) ja tämän jälkeen kaivoin alkuperäiset asiakirjat voudintileistä. Siihen aikaan, 2000-luvun alussa, ei ollut vielä digitoituja asiakirjoja kotikoneelta tutkittavissa, joten asiakirjat oli veivattava mikrofilmirullilta maakunta-arkistossa.
Ensimmäinen maininta Markkasten ”uudesta nimestä” on vuoden 1588 maakirjassa. Kolehmaisten ja Mustosten yhteisessä arviokunnassa Juvan Joroisten Suontien kymmenyksessä osakkaina ovat Esko Kolehmainen, Pekka Pekanpoika Kolehmainen, Simo Mustonen, Pekka Simonpoika Mustonen ja Pekka Pekanpoika Uthenmarck. Saman vuoden papinveroluettelossa nimi on lyhennetty pelkästään muotoon ”Uthen”. Edellisenä vuonna Pekka Pekanpoika Uthenmarck oli vielä nimellä Kolehmainen. Hän oli ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1586, silloinkin Kolehmaisena, ja vaikutti siten olevan vanhemman Pekka Pekanpoika Kolehmaisen poika ja täyskaima.
Vuoden 1588 jälkeen nimi palautuu kuitenkin taas moneksi vuodeksi Kolehmaiseksi. Nimi tulee esille jälleen nuijasodan jälkeen vuonna 1598. Aiemmin mainitun Pekka Pekanpojan nuoremmasta veljestä Esko (Eskil) Pekanpoika Kolehmaisesta, jolla nimellä hän oli asiakirjoissa vuodesta 1595 lähtien, aletaan käyttää nimeä Uttermark. Kyseessä oli Akseli Kurjen entinen ratsulähetti ja savolaisena nuijasotapäällikkönä mainetta saanut ”Erämaan Esko”.
Kun Uttermarkeja ja Kolehmaisia seuraa asiakirjoissa eteenpäin 1600-luvulle ja taaksepäin aina vuoteen 1541 (Savon vanhin maakirja), tulee erittäin selkeä sukukaavio: Markkaset ovat Kolehmaisia suoraan alenevassa mieslinjaisessa polvessa. Miksi nimi sitten vaihtui? Kun asiakirjoissa oli samaan aikaan täyskaimat isä ja poika, molemmat Pekka Pekanpoika Kolehmaisia, oli kirjuri merkinnyt pojan nimen perään merkinnän ”ilman maata”. Nimi kuitenkin muodostui hiljalleen sukunimeksi, vakiintuen Markkasen (Marckain) muotoon vasta 1620-luvulla. Osa suvun jäsenistä oli kirjattu Kolehmaisen nimellä 1630-luvun alkuun asti. Sukunimien, tosin olisi syytä puhua pikemminkin lisänimistä, vaihtumisessa ei ollut mitään erikoista 1500–1600-luvun Savossa. Uusia lisänimiä syntyi koko ajan, joitakin vanhoja sukunimiä myös poistui nimikartalta, kun koko suku omaksui uuden lisänimen.
Markkasten suvun tapauksessa lopullinen vahvistus asialle saatiin isälinjaisten Y-kromosomin DNA-testien myötä ja vertaamalla tuloksia muiden Kolehmaisten sukuhaarojen näytteisiin. Näin olemme saaneet täydellisen varmuuden sille, että Markkaset ovat kuin ovatkin ”aitoja” Kolehmaisia. Suvusta kasvoi 1600-luvun kuluessa jo merkittävä paikallissuku Pieksämäen ja Suonenjoen seudulle. 1700-luvun kuluessa suku jatkoi laajenemistaan Joroisiin, Leppävirralle ja Rautalammille. Markkasista tuli yksi suurista keskisavolaisista suvuista. Tänä päivänä Markkasen nimeä kantaa yli 3300 henkilöä, joista vain pieni murto-osa on joitakin muita Markkasia alkuperältään kuin Suonenjoen Kolehmaisia. Pari sukunimetöntä perhettä nimittäin omaksui Hämeessä Markkasen nimen 1800-luvun lopulla. Tästä huolimatta lähestulkoon kaikki Markkaset ovat samaa alkujuurta ja jos eivät suoraan nuijamies ”Erämaan Eskon” jälkeläisiä, niin ainakin hänen veljistään polveutuvia.
Ari Kolehmainen 5.5.2022 – julkaistu aluksi sukuseuran jäsenkirjeessä
Kuva: Vuoden 1588 maakirjassa on alku Markkasten nimen synnylle – näin alkoi Markkaset haarautua Kolehmaisista. 11 veromarkan arviokunnassa Eskell ja Per Persson Kålemainen, Si-mon Mustoinen ja Per Simonsson Mustoi sekä Per Persson Uthenmarck.